Mistä on oma talo tehty ja miten tekniikka toimii? Vastaamaan kykenevästä talon ostajasta tulee oiva oman talonsa tekninen isännöitsijä ja talkkari. Talonpidon pohjatiedot pitäisi saada jo ostohetkellä. Jos itse ei aio niitä omaksua, tehtävä pitäisi ulkoistaa.
Monesti kuulee rakennusalan ammattilaisilta, että talon ostoaikeissa olevat ihmiset eivät ole aina riittävän kiinnostuneita talon rakenteista ja tekniikasta. Taloesittelyyn mennään ihailemaan maisemaa, pohjaratkaisuja ja tapetteja, ei talon toiminnallista kokonaisuutta. Siitä seuraa, että jatkossa tarvittavista talonpidon taidoista ja huoltorutiineista ei olla selville tai niitä ei osata oikein.
Huoltokirjan tekemistä laiminlyödään
Vuonna 2000 voimaan tullut Maankäyttö- ja rakennuslaki 117i§ (132/1999) velvoittaa, että jokaiselle vakituiseen asumiseen ja työskentelyyn tarkoitetulle uudisrakennukselle tai rakennuslupaa vaativalle kohteelle tulee laatia huoltokirja.
”2000-luvulla rakennetun rakennuksen mukana pitäisi siis kaupassa siirtyä ”huoltokirja” eli talon käyttö- ja huolto-ohje. Usein sellaista ei ole ja vain harvoin ostaja osaa sellaista edes kysyä”, Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n (PRKK) toimitusjohtaja Mikko Juva toteaa.
Valveutuneella kiinteistön omistajalla on kirjattu rakennuksen huolto- ja korjaushistoriasta hyvinkin tarkkoja tietoja valokuvineen. Toisessa ääripäässä ovat ne, joiden kiinteistössä ei ole juuri huolto- saati peruskorjauksia tehty, tai jos jotain on tehty, siitä ei löydy aikataulu- eikä sisältötietoja tai suunnitelmia.
Juva vertaa puuttuvien huoltokirjojen tilannetta energiatodistukseen, jota lain mukaan vaaditaan kauppatilanteessa.
”Edelleen monien kiinteistöjen myyntiesitteessä lukee, että energiatodistusta ei ole. Silti myynti onnistuu. En usko, että lainsäätäjä tätäkään lakia on säätänyt vapaaehtoiseksi. Lakia ei myöskään voi rikkoa, vaikka siitä sovittaisiin vapaaehtoisesti kauppakirjassa. Silloinhan voitaisiin saman tien kirjata kauppakirjaan, että osapuolet keskenään sopivat, että eivät tässä kaupassa noudata lakia. Kuulostaisi aika hullunkuriselta”, Juva sanoo.
Kuka valvoo kiinteistökauppojen sisältöä?
”Yleensä kiinteistökauppojen sisältöä valvotaan vain maakaaren muotovaatimusten osalta. Kaupanvahvistaja ei ota kantaa esitettyyn tekniseen materiaaliin.”
Eikö tästä sitten seuraa, että vastuukysymystä puidaan usein jälkikäteen? Kun jotain menee pieleen eli asiakas myöhemmin kokee, että hän ei ole saanut tietoa talon rakenteista tai talotekniikasta eikä siksi osannut talonpitoa tarvittavalla tavalla?
”Nämä ovat otollisia kiinteistökauppariitojen aiheita. Kaupan jälkeen löytyy jotain yllättävää ja asiakas kokee, että on tullut petetyksi kaupassa. Silloin hakemalla haetaan näitä asioita ja vaaditaan myyjältä kauppahinnan palauttamista tai jopa kaupan purkua.”
Juvan mukaan moni riita saa alkunsa pettymyksestä, kun huomataan, että jokin asia ei ollutkaan niin kuin itse kuviteltiin. Toisinaan voi olla niin, että esimerkiksi talotekniikan laitteiden huollon laiminlyönnit tulevat ilmi vasta myyjän vastuuajan päätyttyä, jolloin harmi jää omistajalle.
Lue lisää:
Lue koko artikkeli: Oma talo haltuun alusta asti
